Toimintasuunnitelma 2005

Prometheus-leirin tuki ry (Protu) - toimintasuunnitelma 2005

1. YLEISTÄ

Prometheus-leirin tuki on vakiintunut tärkeäksi suomalaiseksi nuorisojärjestöksi. Toimintamme kasvu on osoittanut, että tarve tällaiselle leiritoiminnalle Suomessa on suuri. Sen ovat ottaneet omakseen paitsi uskontokuntiin kuulumattomat nuoret myös lukuisat eri vähemmistöuskontoihin kuuluvat ja jopa monet suomen valtakirkkoihin kuuluvat. Näiden ryhmien osuus on jatkuvasti kasvussa.

Prometheus-leirien aatteellinen ja toiminnallinen pohja on osoittautunut kestäväksi. Jatkuvasti uudelleen luotuna perinteenä leirin ohjelma, työtapa ja pohjalla vaikuttavat Humanistikasvattajan periaatteet ovat säilyneet niin, että Prometheus-prosessi (leirit, koulutukset, ohjaajuus ja muu toiminta) on muodostunut maailmanlaajuisestikin ainutlaatuiseksi uskonnottomaksi kulttuuri-ilmiöksi. Syksyllä 2001 pidetyssä Protu 2004-strategiaseminaarissa samat leiritoiminnan periaatteet vahvistuivat ja täydentyivät arvokartalla, jossa keskeisiksi menetelmiksi nousivat utelias pohdinta, avoimuus, turvallisuus ja kritiikki, ja keskeisiksi tavoitteiksi ihmisen kunnioitus, vastuu omista valinnoista sekä aineksia oman elämänkatsomuksen rakentamiseksi.

Syksyllä 2004 Protu on lopulta saanut oman pesän, kun toimisto on muuttanut keskelle Helsinkiä, ja toimiston yhteydessä oleva kahvila Soihtu tarjoaa viihtyisän tapaamispaikan jäsenille ja heidän ystävilleen. Odotamme, että Soihtu luo energiaa, iloa ja yhteisyyden tunnetta jäsenillemme ja heidän toiminnalleen.

Protu on Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n sekä Kansainvälisen humanistis-eettisen nuorisojärjestön (IHEYO) jäsen.

2. LEIRITOIMINTA

Yhdistys järjestää kesällä 2005 noin 60 Prometheus-leiriä, joille odotetaan osallistuvan noin 820 nuorta. Leirejä järjestetään koko kesän ajan eri puolilla Suomea. Erikseen tarjotaan sekä kolme ruotsinkielistä että kaksi englanninkielistä leirivaihtoehtoa, ja kaksi seniorileiriä vaihtoehdoksi niille, jotka katsovat olevansa liian vanhoja tavalliselle leirille, kuitenkin vähintään kaksi vuotta tavallista leiri-ikää vanhempia. Erikoisleireistä tulevana kesänä järjestetään vaellus-, lähiruoka-, teatteri- ja teltta- ja laivaleirejä samoin kuin Virossa pidettävä leiri. Useimpien leirien järjestelyissä ollaan yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa.

Kullekin leirille otetaan noin 15 nuorta, joillekin erikoisleireille kuitenkin vain 12. Leirit täytetään pääsääntöisesti ilmoittautumisjärjestyksessä.

Yhdistys huolehtii leirien käytännön järjestelyistä sekä järjestää ruokailun ja muut tarvittavat palvelut. Leirin ohjaajat ja apuohjaajat huolehtivat päiväohjelmien vetämisestä; lisäksi leireille voidaan kutsua ulkopuolisia vierailijoita leirin lähialueelta keskustelujen alustajiksi. Yhdistys järjestää leirien käyttöön myös leirin vetämisessä tarvittavia perustarvikkeita sisältävän paketin.

Mikäli leireille ilmoittautuu enemmän nuoria kuin voidaan ottaa, yhdistys pyrkii lisäämään leirien määrää ja kouluttaa vastaavasti uusia ohjaajia yhdistyksen taloudellisten resurssien rajoissa. Uusia leirejä järjestettäessä otetaan huomioon alueelliset tarpeet.

Yhdistys aloittaa jo keväällä seuraavan vuoden leirien suunnittelun. Uusia leirejä järjestetään kysyntää vastaavasti, tavoitteena on tarjota kaikille halukkaille nuorille mahdollisuus osallistua Prometheus-leireille. Toiminta pyritään saamaan alueellisesti koko Suomen kattavaksi.

Leirijaosto ottaa yhteyttä eri paikkakuntien yhteistyökumppaneihin ja aloittaa alkusyksystä leirien yksityiskohtaisen suunnittelun niin, että kesän 2006 leiritarjontaa esittelevä leiriesite voidaan julkistaa marraskuun alussa 2005.

Kesän 2005 leirien sisältö on perusrungoltaan sama kuin Prometheus-leirit ovat alusta asti olleen. Päiväteemojen painotuksia muutetaan hieman. Ihmissuhde- ja ympäristöteemat korostuvat entisestään ja tiimeille annetaan mahdollisuus korvata joskus vaikeasti toteutettava maailmankatsomuspaneli muulla kokoavalla työskentelymuodolla.

3. KOULUTUSTOIMINTA

Prometheus-leirejä pyörittävät vapaaehtoiset leiriohjaajat, joille annetaan toimintaa varten tarvittava koulutus. Ensi vuodelle on suunnitteilla kuusikymmentä leiriä, joille tarvitaan yhtä monta leiritiimiä. Kukin leiritiimi järjestää ainoastaan yhden leirin. Yleensä tiimiin kuuluu viisi alaikäistä apuohjaajaa ja kaksi täysikäistä ohjaajaa. Näin ollen leiriohjaajia tarvitaan yhteensä noin kolme sataa apuohjaajaa ja 120 ohjaajaa. Leiriohjaajia hakee leirille vuosittain enemmän kuin on tarpeellista, mutta karsinta suoritetaan vasta koulutusten jälkeen. Näin ollen koulutettavien määrä on suurempi kuin edellä mainittu, arviolta kuusi sataa henkeä. Lisäksi kesän leireille koulutetaan noin viisikymmentä kokkia.

KOULUTUSTOIMINTAA KOORDINOI KOULUTUSJAOSTO

Koulutustoimintaa Prometheus-leirin tuki ry:ssä koordinoi koulutusjaosto, joka on jaettu kolmeen alaryhmään: paikkahankinta, sisällöntuotanto ja henkilöstö. Koulutusjaoston koko ensi vuonna on n. kaksikymmentä henkeä. Koulutusjaosto vastaa leiriohjaajien koulutuksen lisäksi järjestön muusta koulutustoiminnasta, johon kuuluu erityiskoulutuksia ja seminaareja.

VALINNAISEN KOULUTUSOHJELMAN KOKEILU VAKINAISTETAAN

Vuonna 2004 aloitettu entistä valinnaisempi koulutusohjelma päätettiin vakinaistaa pysyväksi vuodelle 2005 pienin muutoksin. Apuohjaajien ja uusien ohjaajien koulutusohjelmat käsittävät kaksi koulutusta ja vanhojen ohjaajien ohjelma yhden. Lisäksi kaikki käyvät yhteisen tiimikoulutuksen. Kaikki koulutukset ovat viikonlopun mittaisia.

Ensimmäiset koulutukset (tammi-maaliskuu)

Uusien apuohjaajien ensimmäisessä koulutuksessa (UA1) pyritään luomaan käsitystä apuohjaajan roolista, vaatimuksista ja vastuusta. Lisäksi pyritään antamaan taitoja ohjata ryhmää ja keskusteluja sekä näkökulmia leirillä käsiteltäviin aiheisiin. Koulutus on pakollinen uusille apuohjaajille.

Vanhojen apuohjaajien ja ohjaajien ensimmäisessä koulutuksessa (VAO1) vaihdetaan kokemuksia ja syvennetään taitoja. Painopiste siirtyy peruspedagogiikasta ihmissuhdetaitoihin ja leirityöskentelyn kehittämiseen. Koulutus on pakollinen vanhoille apuohjaajille ja valinnainen vanhoille ohjaajille.

Uusien ohjaajien ensimmäinen koulutus (UO1) on perehdytys Prometheus-leirin historiaan ja ideaan. Koulutuksessa pohditaan myös omaa motivaatiota lähteä leirille ja siihen liittyviä toiveita sekä harjoitellaan ryhmän vetämistä.

Toiset koulutukset (helmi-maaliskuu)

Uusien ja vanhojen apuohjaajien koulutuksessa (UVA1) keskitytään tiimityöntentely- ja ihmissuhdetaitoihin. Vanhat apuohjaajat toimivat osittain kouluttajan roolissa. Koulutus on valinnainen apuohjaajille.

Vanhojen apuohjaajien ja ohjaajien koulutuksessa (Komposti) selvitetään ongelmatilanteita ja ideoidaan uutta leiriohjelmaa. Koulutus on valinnainen vanhoille apuohjaajille ja ohjaajille.

Apuohjaajien ja ohjaajien koulutuksessa (Superkomposti) harjoitellaan ryhmätyöskentelyä ja käydään läpi leirin ohjelmaa käytännössä. Koulutus on valinnainen apuohjaajille ja ohjaajille.

Tiimikoulutukset (huhti-toukokuu)

Tiimikoulutuksissa valmiit leiritiimit harjoittelevat yhteistyötä ja suunnittelevat leiriohjelmaa kouluttajien ja tukihenkilöiden avustuksella. Koulutus on pakollinen kaikille. Leirikokit koulutetaan tiimikoulutusten yhteydessä.

Ensimmäisiä koulutuksia järjestetään vuonna 2005 16, toisia 14 ja tiimikoulutuksia 9 eli yhteensä 39 koulutusta.

KOULUTUKSIA VARTEN TARVITAAN NOIN KYMMENEN LEIRIKESKUSTA

Koulutuksiin tarvitaan noin kymmenen leirikeskusta, joita varataan ympäri Suomea. Koulutuspaikoille järjestetään ilmainen yhteiskuljetus ja koulutusmaksuun sisältyvä ruokailu. Ruoat tehdään itse ja niitä varten tarvitaan riittävästi koulutuskokkeja. Paikkoja, kokkeja ja kuljetuksia koordinoi koulutusjaoston paikkaryhmä.

KOULUTUKSET JÄRJESTETÄÄN VAPAAEHTOISVOIMIN

Varsinaisesta kouluttamisesta vastaavat 120 kouluttajaa. Kussakin koulutuksessa on kaksi täysikäistä vastuukouluttajaa ja kahdesta viiteen alaikäistä apukouluttajaa. Kouluttajat kouluttavat keskimäärin kahdessa koulutuksessa kevään aikana. Vastuukouluttajat kantavat taloudellisen vastuun koulutuksesta. Kouluttajat avustavat lisäksi koulutuksissa rektytointiryhmää.

Kouluttajat koulutetaan tehtäväänsä syksyn aikana kahdessa viikonlopun mittaisessa tilaisuudessa. Ensimmäisessä tarjotaan ensimmäistä kertaa kouluttaville ja muille halukkaille eväitä kouluttamiseen ja toisessa lyödään lukkoon koulutusrungot seuraavalle keväälle.

Kouluttajien hankkimisesta ja sijoittamisesta vastaa henkilöstöryhmä ja heidän kouluttamisestaan sisällöntuotanto.

LEIREJÄ VARTEN TUOTETAAN KIRJALLISTA KOULUTUSMATERIAALIA

Leiriohjaajia varten tuotetaan "Ohjusten opas" -vihkonen, joka kertoo perusasiat leiritoiminnasta, sen sisällöistä ja toimintatavoista. Opas on uusittu viimeksi vuonna 2002 ja se tullaan uusimaan osittain keväällä 2005. Lisäksi kouluttajille tuotetaan joka vuosi "Kouluttajan opas", jossa selvitetään kouluttamiseen liittyvät käytännön asiat.

Oppaiden ohella tiedonvälitystä on pyritty kehittämään joustavammaksi internetistä löytyvän "Ideavarasto"-tietokannan avulla. Tunnukset tietokantaan annetaan tiimeissä toimineille yhdistyksen jäsenille.

Kirjallisen materiaalin tuotannosta vastaa sisällöntuotantoryhmä.

MUUHUN KOULUTUSTOIMINTAAN KUULUU VUONNA 2005 NELJÄ SEMINAARIA JA ENSIAPUKOULUTUS

Muuhun koulutustoimintaan kuuluu vuosittain leirien jälkeen järjestettävä palauteseminaari, kevät- ja syyskokousten yhteydessä järjestettävät jäsenseminaarit, Protu vuoteen 2008 -kehittämisseminaari ja keväällä Suomen Punaisen Ristin kanssa yhteistyössä järjestettävä EA1-tasoinen ensiapukoulutus.

Palauteseminaarin tarkoituksena on kerätä tietoa leirien toiminnasta ja tarjota mahdollisuus vaihtaa kokemuksia. Osanotto on pakollinen kaikille kesän leiriohjaajille. Kevät- ja syysseminaarit käsittelevät tiettyä aihetta ulkopuolisten alustajien antaman pohjan perusteella. Seminaarin ohjelmissa ensimmäinen päivä käytetään aiheen yleiseen käsittelyyn ja toisena luodaan järjestön toimintalinjoja.

4. OHJAAJIEN REKRYTOINTI

Leireille tarvitaan vuonna 2005 yli 450 ohjaajaa ja apuohjaajaa. Riittävän ohjusmäärän hankinta, heidän sijoittamisensa leireille ja tiimien työn tukeminen ovat yhdistyksen rekrytointiryhmän tehtäviä. Ohjesäännön mukaan hallitus on valinnut vuodelle 2005 rekrytointiryhmän syksyllä 2004 ja he kouluttautuvat tehtäviinsä.

Rekrytointiryhmän jäsenet toimivat läheisessä yhteistyössä kouluttajien kanssa antamalla pohjakoulutusta arvioinnista ja kooten kouluttajien antaman arvioinnin ohjuksista. He keskustelevat kaikkien uusien ja halukkaiden vanhojen ohjaajien kanssa henkilökohtaisesti heidän toiveistaan ja kokemuksistaan ohjaajatehtävässä. Samoin lyhyempiä keskusteluja järjestetään vanhojen apuohjaajien kanssa.

Näiden tietojen pohjalta ryhmä kokoaa jokaiselle leirille tiimin, jonka tehtävänä on leirin käytännön toteutus. Työssä pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin kunkin leirin erityiset tarpeet. Mikäli tiimeihin halukkaita on enemmän kuin vapaita paikkoja, joutuu rekrytointiryhmä karsimaan osan halukkaista.

Rekrytointiryhmän toimintaperiaatteista keskustellaan hallituksen kanssa ja ryhmän tekemät linjaukset esitellään hallitukselle vahvistettavaksi. Rekrytointiryhmän kokoukset ovat suljettuja silloin, kun käsitellään yksittäisiin henkilöihin liittyviä kysymyksiä.

Rekrytointiryhmän toiminnasta on keskusteltu ahkerasti niin ryhmän sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Keskustelujen pohjalta on tehty päätöksiä mm. arviointimenetelmien selkeyttämisestä.

Tulevan vuoden toimintaa ryhmä suunnittelee koulutuksista saatujen kokemusten perusteella. Vuonna 2005 on tarkoitus saada arviointimenetelmiä edelleen kehitettyä ja selkeytettyä, toteuttaa henkilörekisterien virallistaminen, kehittää järjestelmä koulutuspalautteen mahdollistamiseksi, sekä tietysti rakennettua toimivia leiritiimejä.

5. TIEDOTUSTOIMINTA

5a. SISÄINEN TIEDOTUS

Yhdistyksen jäseniin pidetään yhteyttä Protu-lehden avulla. Vähintään kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden ensisijainen tarkoitus on kertoa jäsenille yhdistyksen kannalta ajankohtaisista asioista, kuten kokousten päätöksistä, ohjaajien ja apuohjaajien koulutuksista, leirien tilanteesta ja suunnittelusta. Lisäksi lehdessä julkaistaan leiritoimintaan liittyviä kirjoituksia, runsaasti eri teemoja käsitteleviä artikkeleita ja käydään keskustelua. Lehden suunnittelusta ja taitosta vastaa erikseen nimetty päätoimittaja ja hänen tukenaan toimituskunta, joka kokonaisuudessaan kuuluu tiedotusjaostoon. Lehti julkaistaan myös yhdistyksen www-sivuilla.

Lehden lisäksi tärkeä yhteydenpitoväline yhdistyksessä on sähköposti. Yhdistyksen yleisinä sähköpostilistoina toimivat aktivisti- sekä ohjaajalista. Näiden lisäksi jaostoilla ja muilla eri tarkoituksiin perustetuilla ryhmillä on tarpeelliseksi katsotut yhteiset sähköpostiosoitteet. Aktiiveille tiedotetaan jaostojen ja muiden toimielinten päätöksistä sähköpostitse kerran kuussa julkaistavalla Aktivistitiedotteella.

Jäsenille tärkeänä tiedonsaantikanavana toimivat myös yhdistyksen www- sivut (www.protu.fi). Niiden kautta on saatavissa sekä pysyvämpää tietoa, kuten yhdistyksen säännöt, yhteystiedot ja toimintakertomus, että tietoa ajankohtaisista asioista kuten projekteista, kokouksista ja koulutuksista. Vuoden 2005 aikana jatketaan www-sivujen jäsenistöä palvelevien jäsensivujen kehittelyä. Jäsensivuille on tarkoitus rakentaa mm. jäsenten väliseen keskusteluun tarkoitettu keskustelufoorumi, toimintakalenteri ja jaostojen kokousten pöytäkirjat. Nykyisellään jäsensivuilla voi mm. päivittää jäsentietonsa ja ilmoittautua koulutuksiin.

5b. ULKOINEN TIEDOTUS

Tärkein ulkoisen tiedotuksen kohderyhmä ovat seuraavan kesän mahdolliset leiriläiset, pääosin kahdeksasluokkalaiset nuoret. Kevätkaudella tiedotetaan vuoden 2005 leireistä, ja vuoden 2006 leiritoiminnasta tiedottaminen aloitetaan heti alkusyksystä 2005. Leiriläistiedotuksen välineinä ovat mm. juliste, yleis- ja leiriesite, video sekä yhdistyksen www-sivusto.

Kesän 2005 leiriesitteestä on otettu 10000 kappaleen painos ja sitä painetaan tarvittaessa lisää. Esite lähetetään kaikille Suomen yläkouluille sekä yhdistyksen jäsenille, ja sitä toimitetaan yhtenäisen suunnitelman mukaan kirjastoihin ja nuorisotiloihin vapaasti jaettavaksi. Yläkoulujen koulutiedotusta koordinoi erikseen tehtävään nimetty koulutiedotustyöryhmä. Keskeinen tiedotuksen muoto on edelleen se, että aiemmin leireillä olleet nuoret ja heidän vanhempansa kertovat leireistä ystävilleen ja tuttavilleen.

Mahdollisten leiriläisten lisäksi yhdistyksen tiedotustoiminta kohdistuu myös mahdollisiin ohjaajiin ja kokkeihin. Ohjaajatiedotuksen välineitä ovat mm. juliste, yleisesite, ohjaajaesite, uusille ohjaajille tarkoitetut tiedotustilaisuudet sekä yhdistyksen www-sivusto.

Kolmas tiedotuksen kohderyhmä on julkista keskustelua seuraava yleisö. Julkiselle sanalle tarjotaan materiaalia leireistä ja yhdistyksen toiminnasta. Tavoitteena on, että kaikilla paikkakunnilla, joilla leirejä järjestetään, niistä kerrottaisiin paikallisissa tiedotusvälineissä. Lisäksi tiedotetaan syys- ja kevätseminaarista, Nuorten filosofiatapahtumasta ja muista mahdollisista yhdistyksen tapahtumista.

Lisäksi jatketaan vuonna 2004 painettujen postikorttien myyntiä. Muita varainkeruutuotteita suunnitellaan ja toteutetaan, mikäli toteuttamiskelpoisia ideoita syntyy.

Vuoden 2005 aikana on myös tarkoitus toteuttaa jäsenistölle suunnattu leirivalokuvauskilpailu, jonka parhaimmistoa esitellään Soihtu-kahvilassa.

Tarvittaessa yhdistys myös osallistuu erilaisille messuille ja nuorten tapahtumiin.

6. PAIKALLISTOIMINTA

Vuodesta 1996 alkaen on monilla paikkakunnilla syntynyt Prometheus-leirin tuki ry:n paikallisryhmiä. Näiden ryhmien tarkoituksena on koota yhteen kyseisellä paikkakunnalla asuvia leirin käyneitä nuoria, sekä leiritoiminnassa mukana olevia aikuisia. Paikallisryhmät tarjoavat mahdollisuuden jatkaa leirin teemojen pohdintaa ja leirin tapaista yhdessäoloa myös talvikaudella sekä olla mukana kehittämässä Protun toimintaa omalla paikkakunnalla. Paikallisryhmien kautta voi tutustua samanhenkisiin ihmisiin, joita yhdistää Prometheus-leirikokemus.

Paikallisryhmät järjestävät kokoontumisia eri pituisin väliajoin. Paikallisryhmissä tehdään sitä, mitä niissä mukana olevat haluavat tehdä. Ryhmät voivat mm. järjestää keskusteluiltoja, kutsua vierailijoita, tehdä erilaisia retkiä ja tutustumiskäyntejä, leikkiä sekä puuhastella yhdessä monenlaista muuta. Ryhmiin ovat tervetulleita kaikki, joilla on takanaan kokemus Prometheus-leiristä.

Paikallistoiminta on lähtöisin toimijoista itsestään. Yhdistys tarjoaa neuvoja ja tukea toiminnan käynnistämisessä ja pyörittämisessä, mutta toiminnasta vastaavat yhdistyksen jäsenet kullakin paikkakunnalla. Yhdistys voi tukea paikallisryhmiä taloudellisesti erityisin perustein. Paikallisryhmien apuna toimii paikallisjaosto, jonka jäsenet ovat itse eri paikkakunnilla toimivia paikallisryhmäaktiiveja.

Paikallisjaosto pyrkii ylläpitämään ajan tasalla olevia paikallisryhmien yhteystietoja. Paikallistoiminnasta ja -ryhmistä tehdään keväällä esite, joka julkaistaan syksyn ensimmäisessä Protu-lehdessä, niin että se tavoittaa kaikki kesän leireillä olleet nuoret. Yhdistys tiedottaa paikallisryhmien toiminnasta myös jäsenlehdessä ja www-sivuillaan. Lisäksi paikallisryhmille tarjotaan mahdollisuus omiin sähköpostilistoihin sekä kirjeitse tapahtuvaan tiedottamiseen lähiseudun protuille.

Vuonna 2005 on tavoitteena pitää aktiivisesti toiminnassa mahdollisimman kattavaa paikallisryhmien verkostoa ja kannustaa jäseniä myös uusien ryhmien perustamiseen. Paikallisryhmien välistä yhteydenpitoa ja ideoiden vaihtoa pyritään ylläpitämään. Alkusyksystä järjestetään viikonloppukoulutus paikallisryhmien senhetkisille vetäjille sekä vetämisestä jatkossa kiinnostuneille.

Myös Protusta kiinnostuneille aikuisille pyritään järjestämään heille suunnattua ohjelmaa, mm. keskusteluiltoja.

7. SYYSLEIRIT

Protun syysleirejä järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2003. Syysleirit ovat viikonlopun mittaisia syventäviä leirejä, jotka on tarkoitettu Prometheus-leirin käyneille tai leirillä ohjaajana olleille, ei kuitenkaan vielä saman kesän leiriläisille. Syysleirien tavoitteena on tarjota jatkoa ja syvyyttä niin Prometheus-leirikokemukselle kuin leirillä virinneille pohdinnoillekin. Syysleireillä voidaan myös keskittyä rajatumpaan teemaan, kuin kesäleireillä.

Syksyllä 2005 järjestetään 2-3 syysleiriä, leirikeskuksissa eri puolilla Suomea. Leirien vetämisestä huolehtivat tiimit, jotka kootaan pääasiassa syksyn 2004 syysleiriläisistä sekä työryhmän jäsenistä. Leirien käytännön järjestelyistä vastaa syysleirityöryhmä, joka mm. kokoaa leiritiimit, tiedottaa leireistä ja huolehtii leirien käytännönjärjestelyistä. Työryhmä myös suunnittelee syysleirien ohjelmaa yhdessä leiritiimien kanssa. Ohjelman viimeistely jää tiimien tehtäväksi.

8. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

8a. KANSAINVÄLISEN JAOSTON YLEISTOIMINTA

Kansainvälinen jaosto toteuttaa Prometheus -leirin tuki ry:n kansainvälistä toimintaa Suomessa ja ulkomailla. Jaosto vastaa Protun englanninkielisistä ja ruotsinkielisistä leireistä ja muun kuin suomenkielisestä tiedotuksesta. Jaosto pitää yllä Protun kontakteja vastaavaa nuorisotyötä eri puolilla maailmaa toimiviin järjestöihin pääsääntöisesti IHEYO:n piirissä toimivien järjestöjen parissa ja kehittää yhteistyömuotoja kyseisten järjestöjen kanssa. Jaosto kokoustaa pääsääntöisesti kerran kuussa. Jaostokokousten lisäksi pidetään projektikohtaisia suunnittelukokouksia. Vuonna 2005 jaosto siirtyy projektikohtaiseen budjetointiin. Jaoston toiminnan luonteeseen kuuluu sisäänrakennettuna uusien projektien syntymisen mahdollisuus kesken vuoden. Mahdolliset toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältymättömien projektien suunnitelmat ja talousarviot käsitellään vuoden mittaan jaoston esityksestä Protun hallituksessa.

8b. RUOTSINKIELINEN TOIMINTA

Ruotsinkieliset leirit

Kesällä 2005 järjestetään kolme ruotsinkielistä leiriä. Näitä varten laaditaan yhteistyössä tiedotusjaoston kanssa ruotsinkieliset leiriesitteet sekä valmistellaan ja täydennetään ruotsinkieliset leirikansiot, jotka sisältävät mm. todistuksia ja lomakkeita, leiripaketteja täydentämään.

Ruotsinkielinen ohjaaja- ja apuohjaajakoulutus

Kevään 2005 koulutuksiin pyritään järjestämään ns. kaksikielisiä Super-koulutuksia PK -seudulle. Tarkoituksena on tarjota UA, VA, VVA, UO ja VO -ryhmille mahdollisuus koulutukseen ruotsinkielellä. Ruotsinkielisiä osioita kehitetään yhteistyössä koulutusjaoston ja kouluttajien kanssa. Ohjusten opas on periaatteessa käännetty ruotsiksi, mutta se vaati vielä jonkin verran jatkotyöstämistä, ennen kuin se on julkaisukelpoinen.

8c. TIEDOTUSTOIMINTA

Ruotsin- ja englanninkielinen tiedotus

Kv-jaosto tiedottaa Protu-leireistä, varsinkin englannin- ja ruotsinkielisistä leireistä Skandinaviaan ja Eurooppaan yhteyksiensä kautta. Koulutiedotuksesta Suomessa, mukaan lukien englannin- ja ruotsinkielinen, huolehtii Koulutiedotustyöryhmä. KV-jaosto jatkaa muunkielisten yleisesitteiden tuottamista.

Syksyllä 2005 tehdään 2-3 päiväinen tiedotuskiertue Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen ruotsinkielisiin yläkouluihin.

8d. Englanninkielinen toiminta Suomessa

Englanninkieliset leirit

Heinäkuun lopussa järjestetään samalla viikolla kaksi rinnakkaista englanninkielistä Prometheus -leiriä Etelä-Suomessa. Leirien ohjelma noudattaa tavallisten leirien ohjelmarunkoa. Leireistä tiedotetaan ulkomaisille yhteistyökumppaneille ja niille pyritään saamaan leiriläisiä sekä Suomesta (mm. kansainvälisten koulujen oppilaat) että ulkomailta. Saksan Junge HumanistInnen -järjestö (JuHus) aikoo tuoda leireille yhteensä 12 leiriläistä sekä myös 2 aikuista, jotka osallistuvat tiimikoulutukseen ja pitävät yhteyttä leiritiimeihin ennen leiriä. Saksalaisryhmälle järjestetään myös ohjelmaa muutamaksi päiväksi leirin jälkeen, esimerkiksi mahdollisuus tavata toiminnassa mukana olevia suomalaisnuoria.

Kansainvälinen nuorisotapaaminen suomessa

Syksyllä järjestetään Suomessa kansainvälinen aikuistumiskasvatuksessa mukana olevien tai siitä kiinnostuneiden nuorten tapaaminen. Yksi osallistujista on belgialainen Humanistische Jongeren (ks. kuvaus alla) Tilaisuus suunnitellaan erityisesti niille, jotka ovat omassa maassaan mukana aikuistumisleiri- tai muussa nuorisotoiminnan järjestämisessä ja siihen haetaan osallistujia ainakin Pohjoismaista, Saksasta ja Belgiasta. Tapaaminen kestää 8 päivää ja ohjelmaan kuuluu sekä käytännön toimintaa - leirielämää, keskusteluja ja leikkejä syysleirien tapaan - että toiminnan muotojen, periaatteiden ja ideoiden pohtimista seminaarin muodossa. Tavoitteena on toisaalta esitellä kansainvälisille yhteistyökumppaneillemme omia toimintatapojamme, toisaalta mahdollistaa ajatusten ja ideoiden vaihto sekä uusien yhteistyömuotojen ideointi. Tapaamisen tarkempi muoto suunnitellaan yhteistyökumppaneiden kanssa ja siihen haetaan EU:n nuoriso-ohjelman ryhmätapaamistukea (EU-tuen saamisen edellytys on, että osallistujat ovat alle 25-vuotiaita).

Nuorisotapaamisen yhteydessä järjestetään viikonlopun mittainen seminaari samasta aiheesta, mutta siten, että osallistujien yläikärajaa ei olla rajoitettu. Myös nuorisotapaamisen osallistujat osallistuvat viikonloppuseminaariin.

Protusta lähti marraskuussa 2004 kymmenen jäsenen ryhmä Belgiaan viikon mittaiseen seminaariin Humanistische Jongeren -järjestön vieraaksi. Heidän kanssaan on sovittu, että HJ:n edustajat tulevat vastavierailulle Suomeen loppukesästä 2005. Vierailun tarkemmasta teemasta ja yksityiskohdista päätetään marraskuun 2004 seminaarissa. Vierailu toteutetaan osana kv-nuorisotapaamista.

8e. IHEYO-TOIMINTA

Kansainvälisen jaoston yksi keskeinen toiminta-alue on IHEYO-toiminta Protulla on edustaja IHEYO:n hallituksessa kaudella 7/2003-7/2005. Mahdollisesti yksi Protun edustaja tavoittelee IHEYO:n hallituspaikkaa myös kaudeksi 2005-2007.

Hallitustoiminnan lisäksi Protu osallistuu kv-jaoston koordinoimana IHEYO:n konferenssiin heinäkuussa 2005 Pariisissa. Konferenssin/yleiskokoukseen on tarkoitus lähettää IHEYO:n hallituslaisen lisäksi 5 henkilöä.

Kansainvälinen jaosto toimii yhteistoiminnassa muiden IHEYO:n piirissä toimivien järjestöjen parissa ja kehittelee näiden kanssa Protulle sopivia kansainvälisiä yhteistoimintaprojekteja, joista vuodella 2005 toteutunevat ainakin kohdassa 8d. esitellyt projektit.

9. NUORTEN FILOSOFIATAPAHTUMA (NUFIT)

Neljäs Nuorten filosofiatapahtuma (Nufit) järjestetään Paasitornissa Helsingissä 14.-16.1.2005 teemalla Paha. Pääkohderyhmänä ovat 15-25-vuotiaat nuoret. Tapahtuman päämääränä on tarjota tilaisuus nuorten kriittiselle ja luovalle filosofiselle ja yhteiskunnalliselle pohdinnalle, ja siten edistää nuorten yhteiskunnallista osallisuutta. Tapahtuma tarjoaa myös puitteet FETOn järjestämälle lukiolaisten Sokrates - väittelykilpailulle. Yleisöä tapahtumaan odotetaan toista tuhatta. Protu on tapahtuman pääjärjestäjä, yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Filosofian ja Elämänkatsomustiedon Opettajat ry (FETO), Helsingin yliopiston filosofian opiskelijayhdistys Dilemma ja Paasitorni.

Tapahtumasta tiedotetaan erityisesti pääkaupunkiseudun, mutta myös muun Suomen lukioissa ja korkeakouluissa, lehdistössä ja muissa tiedotusvälineissä sekä julistein. Lisäksi projektilla on omat kotisivut osoitteessa www.nufit.org.

Tapahtuman jälkeen arvioidaan mennyt tapahtuma. Kevättalvella aloitetaan seuraavan Nufitin suunnittelu. Syksyn alkaessa aloitetaan yhteydenotot seuraavan tapahtuman mahdollisiin alustajiin, markkinointityö ja julisteen tekeminen. Tavoitteena on saada tammikuun 2006 tapahtuma suunnitelluksi marraskuuhun 2005 mennessä.

10. JÄSENHANKINTA

Yhdistykseen kuuluu toimikauden alkaessa n. 3400 jäsentä, joista suuri osa on nuorisojäseniä. Tavoitteena on saada toimikaudella reilut kuusisataa uutta henkilöjäsentä. Nuorisojäseniksi liittynee entiseen tapaan suurin osa kesän leireille osallistuneista nuorista. Yhteisöjäsenten määrä toimikauden alkaessa on seitsemän. Yhteistyötä yhdistys tekee myös muiden järjestöjen kanssa, nämä pyritään saamaan yhteisöjäseniksi.

11. HALLINTO

Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttävät yleiskokoukset, joista sääntömääräisiä ovat syys- ja kevätkokous. Muita kokouksia järjestetään tarpeen vaatiessa. Syyskokous valitsee yhdistyksen hallituksen, jonka tehtävänä on toteuttaa toimintasuunnitelma ja johtaa yhdistyksen toimintaa yleiskokousten välillä.

Syyskokous on valinnut toimikaudelle hallituksen ja antanut sille tehtävät toimintasuunnitelmassa. Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa ja päättää yhdistyksen keskeisimmistä asioista. Käytännön toimintaa varten hallitus nimeää valiokuntia, jaostoja ja työryhmiä, joiden toimintaa se seuraa.

Hallituksen kokousten välillä käytännön toimintaa johtaa työvaliokunta. Se kokoontuu tarpeen vaatiessa lyhyelläkin varoitusajalla ja tekee päätökset hallituksen ohjeiden mukaan.

Erityistehtäviin hallitus nimeää jaostot, joilla on omat tehtävänsä ja yhdistyksen kokouksen hyväksymät ohjesäännöt, joiden mukaan ne toimivat. Jaostot ovat vastuussa toiminnastaan hallitukselle ja työvaliokunnalle. Tällä hetkellä toimivat leiri-, koulutus-, paikallis-, ja tiedotusjaostot, kansainvälinen jaosto, lehden toimitus, rekrytointiryhmä, koulutiedotustyöryhmä ja syysleirityöryhmä.

Yhdistyksen toimintatapojen kehittämisen ja ideoimisen tueksi perustetaan vuonna 2005 kehittämisvaliokunta. Sen tehtäväalueesen kuuluvat erityisesti sellaisten kehitystarpeiden ideointi ja valmistelu, jotka eivät sisälly minkään jaoston varsinaisiin tehtäviin. Kehittämisvaliokunnan varsinaisia jäseniä ovat ainoastaan kaksi puheenjohtajaa ja sihteeri, ja valiokunnan toimintaan kootaan kulloisenkin aiheen mukaan yhdistyksen muita aktiiveja.

Hallitus ja työvaliokunta nimittävät myös työryhmiä erillisiin lyhyemmän ajan tehtäviin. Hallitus määrää niiden tehtävät ja toimikaudet.

Sääntömääräisten kokousten lisäksi yhdistys järjestää koko jäsenistöä koskevia tilaisuuksia tarpeen vaatiessa. Sääntömääräisten kokousten yhteydessä järjestetään myös muuta ohjelmaa perinteisten syysseminaarin ja kevätkarnevaalin tapaan.

Yhdistyksen käytössä on keskeisellä paikalla Helsingissä toimisto, ja toimistosihteerin työ järjestetään joustavasti työmäärän mukaan; toimistosihteerin työmäärä ja sen myötä työaika ovat toiminnan laajentuessa kasvaneet. Toimistosihteeri tekee normaalien toimisto- ja postitustehtävien lisäksi myös taloudenhoitoon liittyviä tehtäviä, kuten leiri- ja jäsenmaksujen perintää, kirjanpitoon liittyviä tehtäviä ja taloudellista suunnittelua hänen pätevyytensä edellyttämällä tavalla.

Syksystä 2004 alkaen yhdistykselle on palkattu puolipäiväinen järjestösihteeri vahvistamaan toimiston ja aktiivijäsenten yhteyksiä ja toiminnan organisoimista.

12. TALOUS

Yhdistyksen laajentuminen vaatii taloudenpidolta jatkuvaa kehittämistä. Vuosien talkootyö on luonut hyvän toiminnallisen pohjan yhdistykselle, ja talous on mm. erilaisten avustusten turvin saavuttamassa hyvän perustan. Toisaalta leiripaikkojen omistajat ovat joutuneet viime vuosina huomattavasti korottamaan vuokria. Tarkka, ajantasainen ja oikein kohdentuva tilinpito auttaa mitoittamaan tulevaa toimintaa kestävällä tavalla.

Jäsenmaksut toimikaudella ovat: nuorisojäsen 8 €, aikuinen 12 €, perhe 24 € ja yhteisö 140 €.

Leirien osanottomaksut vuonna 2005 ovat 175 € tavallisilta leireiltä ja 265 € erikoisleireiltä. Talousarvioon sisältyy vähävaraisten nuorten erityistukeminen, siltä osin kuin omat kotikunnat eivät pysty osanottajia tukemaan. Tämä tuki kasvaa suuruudeltaan. Helsingin kaupungilta ei enää vuonna 2004 ole saatu leiriläisavustuksia, mutta tavoitteena on selvittää mahdollisuudet edelleen saada muuta tukea Helsingiltä sekä kartoittaa ja myös hakea muiden kuntien avustuksia.

Leirien ohjaajat ja apuohjaajat sekä ohjaajien kouluttajat toimivat edelleen omalla ajallaan saamatta työstään korvauksia. Koulutusten ja leirien kuljetus- ja matkakorvaukset pyritään maksamaan täysimääräisinä. Onnistuneen leirin perustarpeisiin kuuluu myös ruokailu, ja leirikokit saavat sekä palkkaa että koulutuksen.

Vuodelle 2005 haetaan jälleen opetusministeriön kautta nuorisojärjestölain mukaista toiminta-avustusta. On odotettavissa, että yhdistykselle myönnettävä avustus voi kasvaa ministeriön painottaessa toiminta-avustusjärjestelmää tulosperustaiseen suuntaan. Koulutustoimintamme on katsottu vapaaksi opintokeskustoiminnaksi, johon saamme tukea Demokraattisen Sivistysliiton kautta.

Kansainvälinen toiminta perustuu suurelta osin projektikohtaiselle erillisrahoitukselle.