Protun hallitukseen haetaan puheenjohtajaa jäljellä olevalle toimikaudelle 2020–2021 sekä kahta jäsentä, yhtä jäljellä olevalle toimikaudelle 2020–2021 ja toista toimikaudelle 2021–2022. Ilmoittaudu ehdokkaaksi laittamalla viestiä vaalilautakunnalle: vaalit@protu.fi

Protu söker en ordförande för återstående tiden av mandatperioden 2020–2021 och två nya styrelsemedlemmar, en för återstående tiden av mandatperioden 2020–2021, och annan för mandatperioden 2021–2022. Om du vill ställa up i styrelsevalet anmäla dig till valdelationen: vaalit@protu.fi

Ehdokkaat puheenjohtajaksi / kandidater för ordförande

Ehdokkaat hallituksen jäseniksi / kandidater för styrelsemedlem

Mirko von Bell

**

Otso Norblad

Kuka olet ja mistä tulet?
Olen Otso, 28-vuotias suomen kielen maisteriopiskelija. Tulen Tampereen Hervannasta, mutta viimeiset seitsemän vuotta olen asunut Turussa.

Mitä olet tehnyt Protussa?
Kävin oman leirini vuonna 2007 ja olen sen jälkeen ollut kolmasti apparina, neljästi ohjaajana ja useamman kerran myös leirikokkina. Vuosien varrella olen vaikuttanut vanhassa syysleirijaostossa, kansainvälisessä jaostossa (myös puheenjohtajana), rekrytointiryhmässä ja Protu-lehden päätoimittajana. Hallituksen jäsen olen ollut vuosina 2012–2013 ja 2017–2018. Kuriositeettina mainittakoon, etten ole koskaan kouluttanut!

Miksi haluat hallitukseen?
Olen kokenut hallitustyöskentelyn aiemmin itselleni mielekkääksi ja antoisaksi toiminnaksi. Vaikka työskentely on ollut myös kuormittavaa – kokoukset ovat olleet pitkiä, hallinnon byrokraattisuus välillä väsyttävää ja on pitänyt tehdä raskaitakin päätöksiä – on hallituksissa silti ollut välittävä, rakentava ilmapiiri ja yhteinen tavoite, Protun toiminnan kehittäminen entistä paremmaksi, on ollut motivoiva. Nyt, kun olen ottanut muutaman vuoden taukoa hallinnosta ja katsellut toimintaa ruohonjuuritasolta käsin, koen että minulla olisi jälleen annettavaa ja tuoreita näkökulmia hallitustyöskentelyyn. Tällä hetkellä elämäntilanteeni mahdollistaa hallituksessa toimimisen, ja minulla riittää aikaa ja energiaa rakkaan järjestöni kehittämiseen. Toivon, että kokemuksestani on myös hyötyä Protulle tässä vaikeassa tilanteessa.

Mikä on lempileiriteemasi?
Ei ole, kaikissa leiriteemoissa on kiinnostavia ja vähemmän kiinnostavia aiheita.

Mikä on parasta, mitä olet Protussa tehnyt/kokenut?
Protun ja Protusin yhteisseminaarit 2011 ja 2017 ovat olleet antoisia reissuja. Matkalle on lähtenyt monimuotoinen joukko protutoimijoita, ja keskustelut ja toimintakulttuurin vertailu ruotsalaisten kanssa ovat olleet kiinnostavia. Jälkimmäiseen seminaariin matkustin lautalla Naantalista Kapellskäriin ja siitä vielä pyörällä 60 km seminaaripaikalle. Paluumatkalla satoi tietysti tauotta vettä. Tätäkään en olisi päässyt kokemaan ilman Protua!

Millainen Protun pitäisi mielestäsi olla viiden vuoden kuluttua?
Viimeisen viiden vuoden aikana leiriläismäärä on kasvanut niin hurjaa tahtia, ettei siitä uskallettu edes haaveilla vuonna 2016. Tästä saamme kiittää tiedotusjaoston ja viestintäkoordinaattorin määrätietoista työtä leirimarkkinoinnin kehittämiseksi. Samaan aikaan tuntuu kuitenkin siltä, että yhä harvempi nuori lähtee oman leirinsä jälkeen vielä appariksi ja siitä edelleen muuhun protutoimintaan. Tämä on johtanut vaikeuksiin kasvavan leiritoiminnan pyörittämisessä, kun uusia aktiiveja ei saada tarpeeksi ja vanhat ylikuormittuvat.

Protu ei ole ainoa järjestö, jolla on vaikeuksia vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja sitouttamisessa: esimerkiksi yliopistokampuksilla monet opiskelijajärjestöt painivat saman ongelman kanssa. Yhtenä juurisyynä tähän voi olla yleinen trendi kohti individualistista, henkilökohtaista kehitystä ja menestystä painottavaa kulttuuria, jossa yhteisöllisyyden arvo on vähentynyt. Tähän on kytköksissä myös yhteiskunnassa vallalla oleva tehokkuusajattelu ja siitä johtuvat suorituspaineet.

Protu on aina ollut aidosti nuorisojärjestö ja nuorten yhteisö, jossa nuoret tekevät toimintaa nuorille. Iso osa protuaktiiveista on ollut alle parikymppisiä toisen asteen opiskelijoita tai vähän päälle parikymppisiä korkeakouluopiskelijoita. Korkeakouluopiskelijoita on piiskattu valmistumaan ja työllistymään nopeammin jo vuosikymmenen ajan, ja viime vuosina myös lukiolaisten suorituspaineet, ylikuormitus ja henkinen pahoinvointi ovat lisääntyneet. Ei ihme, ettei aikaa ja voimavaroja riitä vapaaehtoistyöhön opintojen, töiden ja muiden harrastusten ristipaineessa.

Voi pohtia, onko Protustakin tulossa yhteisön sijaan palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on tarjota yksilöllistä kasvua tukeva leirikokemus maksaville asiakkaille. Itse en tahdo, että leiriläiset nähdään asiakkaina ja protuleiri tuotteena, vaan toivon, että jatkossakin Protun ja protuleirin keskiössä on yhteisöllisyys. Protun on pohdittava, haluammeko sopeutua yhteiskunnallisiin trendeihin vai toimia niille vastavoimana.

En usko, että Protun ydinperiaatteiden ja toiminnan suurten linjojen tarvitsee suuremmin muuttua, vaan tarve niille on nykypäivänä entistä suurempi. Leirikonseptimme ja toimintamme perusarvot ovat kohdallaan. En lähtisi tällä hetkellä suunnittelemaan suuria mullistuksia tai uusia aluevaltauksia, vaan keskittyisin turvaavan ydintoimintamme jatkuvuuden. Kevätkokouksessa esiteltävässä lyhytaikaisessa strategiassa suunnitellut, melko maltilliset toimenpiteet ovat mielestäni hyviä. Toivon, että hallinnon virtaviivaistaminen, vanhojen rakenteiden uudelleenjärjestely ja jaostotoiminnan houkuttelevuuden lisääminen tuottavat tulosta.

Vaikka nyt kehittäisimme jaostotoimintaa – tai sen markkinointia – korostaen jaostoissa opittavia taitoja ja itsensä kehittämistä, on vapaaehtoistoiminnassa kuitenkin muistettava myös yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja toiminnan merkityksellisyys, joka perustuu arvopohjaamme ja leiriemme tavoitteisiin. Ainakin minua juuri yhteisöllisyys ja merkityksellisyyden tunne on motivoinut toimimaan Protussa jo 14 vuoden ajan. Toivon, että vuonna 2026 olemme jälleen saaneet rakennettua Protusta yhteisön, johon yhä useampi nuori haluaa kuulua myös leirin jälkeen.

Kakku vai piirakka?
Suolainen piirakka.

**

Pyry von Bagh

Kuka olet ja mistä tulet?
Olen Pyry von Bagh, turkulainen historioitsija (kohta valmis maisteri) ja taksiasiakaspalvelija. Elän yhdessä vaimoni ja useamman viherkasvin kanssa.

Mitä olet tehnyt Protussa?
Olen toiminut Protun aktiivina vuodesta 2009 ja olen ollut kesäleireillä sekä apparina, että ohjaajana. Olin pistämässä alulle talvileiritoimintaa, olen toiminut useissa jaostoissa jäsenenä, sekä puheenjohtanut kivajaostoa ja olen kouluttanut lukuisia kertoja. Viimeisimpänä olen kirjoittanut Protun historiikin, jota ennen olin ollut useamman vuoden tauolla Protun toiminnasta.

Miksi haluat hallitukseen?
Haluan auttaa Protua ja olla mukana mahdollistamassa yhä uusille ihmisille sitä samaa kasvamiskokemusta, mitä minä olen itse tästä järjestöstä saanut. Protulla on myös hieman haastava tilanne yhdistyksen hallinnon suhteen ja uusi puheenjohtaja on jälleen haussa. Tahtoisin omalta osaltani tehdä töitä Protun hallinnon eteen ja että tulevan puheenjohtajan olisi mahdollisimman helppoa suoriutua omista tehtävistään.

Historiikin kirjoittaminen on myös saanut minut kaipaamaan Protun aktiivitoimintaa ja protujen yhteisöä.

Mikä on lempileiriteemasi?
Kautta aikojen suosikkiteemani on ”tulevaisuus”, mutta nykyisistä teemoista ”maailmankuvat ja -katsomukset”.

Mikä on parasta, mitä olet Protussa tehnyt/kokenut?
Kolmasti olen rakastunut Protuun. Ensimmäisen kerran omalla leirilläni ymmärtäessäni mitä Protu on, seuraavan kerran syyskokouksessa 2009 ymmärtäessäni mitä Protu on järjestönä ja viimeisimmän kerran nyt Protun historiaa tutkiessani ja nähdessäni, mikä on Protun merkitys leiriläisilleen ja toimijoilleen.

Millainen Protun pitäisi mielestäsi olla viiden vuoden kuluttua?
Viiden vuoden kuluttua Protu on entistä paremmin leiriläistensä tarpeisiin vastaava järjestö, joka mahdollistaa upeita kasvamiskokemuksia yhä uusille nuorille. Kukaan ei silloin myöskään jää ilman leirikokemusta sen takia, etteikö leireillä olisi tilaa. Tämän saavuttamiseksi Protun on järjestettävä niin hyvää toimintaa, että yhä suurempi joukko ihmisiä ja erityisesti nuoria ihmisiä kokisi toiminnan sellaiseksi, että he haluavat antaa aikaansa sen mahdollistamiseksi.

Kakku vai piirakka?
Ehdottomasti kakku.