Vaitiolovelvollisuus

Tavoitteet:

• Ymmärtää, mitä vaitiolovelvollisuus tarkoittaa protukontekstissa
• Tiedostaa, mitä asioita tiimiläisellä on oikeus kertoa leiriläisistä eteenpäin ja missä tilanteissa
• Hahmottaa, missä tilanteissa vaitiolovelvollisuuden voi rikkoa ja kenelle silloin asioista voi puhua
• Antaa käytännön esimerkkejä siitä, missä tilanteissa vaitiolovelvollisuus voi vahingossa rikkoutua ja vinkkejä siihen, että näin ei pääsisi käymään

Ajankohtaiset tiedot selvitetty Protun toiminnanjohtajalta syyskuussa 2024.

Vaitiolositoumus

Vaitiolositoumus Protussa perustuu yhdistyksen toiminnassa vapaaehtoisina toimivien allekirjoittamaan vapaaehtoissopimukseen. Sopimusta edellytetään kaikilta ohjaajina toimivilta ja vapaaehtoistyöhön osallistuvilta.

Sopimuksen voi käydä allekirjoittamassa https://www.vismasignforms.com/form/361578bd-13ad-4bd1-ba41-4ecb740cd13c. 

Sopimuksen allekirjoittamista edellytetään uusilta apuohjaajilta viimeistään ennen simulaatiokoulutuksiin osallistumista. Sijoittuminen leiritiimeihin ei ole välttämätöntä, sopimusta edellytetään myös lähikoulutuksiin osallistuvilta ja myös muilta ohjaajilta/apuohjaajilta, jotka eivät ole sitä aikaisemmin allekirjoittaneet. Sopimuksella mainittu päiväraha on harkinnanvarainen, toistaiseksi vuosittain tehtävä päätös, joka ei vaikuta sopimuksen luonteeseen.

Vaitiolo koskee kaikkea Protun toiminnassa saatua arkaluonteiseksi luokiteltua henkilötietoja, joihin vapaaehtoisella on toimintansa aikansa suoraan tai välillisesti mahdollista päästä käsiksi. Tiedon lähde riippumatta siitä onko se tullut esille dokumenteissa, rekisteritiedoissa tai keskinäisissä keskusteluissa ei vaikuta vaitiolovelvoitteeseen, se on voimassa kaikissa tilanteissa ja kaikessa Protun toiminnassa. Vaitiolovelvollisuus ei ole riippuvainen asemasta tai roolista Protussa, se koskee kaikkia yhtenevästi. Korostetusti se koskee niitä, joilla on asemansa tai tehtävänsä puolesta pääsy laajempaan tietoon.

Arkaluonteinen henkilötieto

Arkaluonteiseksi määritelty henkilötieto on tietoa, josta suoraan tai välillisesti on ilmaistu:

• rodun tai etnisen alkuperän, poliittisen mielipiteen, uskonnollisen tai filosofisen vakaumuksen paljastavat henkilötiedot ja ammattiliittoon kuuluminen
• geneettiset tiedot, biometriset tiedot, joita käsitellään ainoastaan ihmisen tunnistamiseksi
• terveystiedot
• henkilön seksuaalista käyttäytymistä ja seksuaalista suuntautumista koskevat tiedot
• lisätietoa erityisen arkaluonteisista tiedoista: https://digipedaohjeet.hamk.fi/ohje/mita-ovat-henkilotiedot-ja-erityiset-arkaluonteiset-henkilotiedot/ 

Tietojen luovuttaminen

Ulkopuolisista tahoista tietoa tulee luovuttaa vain viranomaisille ja terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstölle tilanteissa, joissa henkilön turvallisuus, terveys tai hyvinvointi on vaarantunut.

Alaikäisten kohdalla lakiin perustuva tiedonsaanti oikeus on aina alaikäisen huoltajilla. Tähän ei ole poikkeusta. Alaikäisen huoltajalla on oikeus saada tietoonsa kaikki arkaluonteinen tieto, johon vapaaehtoistoiminnassa päästään käsiksi, mikäli tiedolla voi olla suoraan vaikutusta alaikäisen terveyteen, turvalliseen kasvuun tai hyvinvointiin.  

• Esimerkki 1: Leiriläinen kertoo luottamuksellisessa keskustelussa pohtineensa seksuaalista suuntautumistaan ja kertoo olleensa ajoittain niin ahdistunut, että on harkinnut jopa vahingoittaneensa itseään -> Molemmat tiedot ovat luottamuksellisia. Tieto seksuaalisen suuntautumisen pohtimisesta on sinänsä ihan normaalia kasvuun ja aikuistumiseen kuuluvaa mutta tieto ahdistuneisuudesta ja itsensä vahingoittamisen harkitsemisesta on tietoa, joka vaarantaa alaikäisen terveyden ja hyvinvoinnin -> tieto vanhemmille ja lisäksi lasu ilmoitus.
• Esimerkki 2: Alaikäinen leiriläinen poistuu luvatta leiriltä ja palaa vasta aamulla -> tieto vanhemmille, terveys ja hyvinvointi voi olla uhattuna omilla reissuilla kuljettaessa. Samoin jos alaikäinen käyttää päihteitä leirillä.
• Esimerkki 3: Alaikäinen kertoo luottamuksellisessa keskustelussa omista ajoittain ahdistavistakin ajatuksistaan ja epärealistisista tulevaisuuden suunnitelmistaan ja kertoo olevansa joskus masentunut tai alakuloinen. -> tieto ei sisällä suoraa mitään erityisen huolestuttavaa, lähinnä normaaleja tunteita ja epävarmuutta. Alaikäiseltä kannattaa tiedustella suoraan saako hän tarvitsemaansa tukea ja apua ja tulisiko hänen voinnistaan olla huolissaan. Myös velvoitteesta kertoa vanhemmille ja vaitiolovelvollisuutta voi sanoittaa seuraavasti: ”Hienoa, että luotat minuun. En kerro asioitasi eteenpäin. Ymmärräthän kuitenkin, että meidän on täytyy kertoa vanhemmille, jos tarvitset apua, kun palaat kotiin ja minulle jää iso huoli sinusta tai hyvinvoinnistasi”.
• Esimerkki 4: Alaikäinen pohtii uskonnollista vakaumustaan ja sisäistä ristiriitaansa suhteessa perheen uskonnollisen vakaumukseen. -> Pohdinta on normaalia eikä sinänsä aiheuta ilmoitusvelvollisuutta jos siihen ei liity mitään suoranaista vaaraa.
• Esimerkki 5: Vanhempi soittaa leirille ja kertoo nuoren lähettäneen ahdistuneita viestejä kotiin. Leirillä nuori on käyttäytynyt rauhallisesti ja ollut iloinen. Vanhempi kysyy pitäisikö olla huolissaan -> keskustelu nuoren kanssa puhelusta ja hänen voinnistaan -> tieto keskustelusta yhdessä nuoren kanssa vanhemman tietoon.

Lastensuojelu ja huoli-ilmoituksen tekeminen

Lastensuojelu ilmoitus tulee tehdä aina alaikäisen asuinkunnan lastensuojeluviranomaiselle (netissä ohjeistus asianomaisen kunnan sivuilla), kun herää huoli alaikäisen hyvinvoinnista, kasvuolosuhteista tai terveydestä. Ilmoitusvelvoite koskee jokaista yli 18v. Velvoite on lakisääteinen. Arviointi perustuu aina jokaisen henkilökohtaiseen arvioon (ei tarvitse miettiä olenko pätevä arvioimaan) ja ilmoitus tulee tehdä henkilökohtaisesti. Mieluummin liian matalalla kynnyksellä tehdään lasu- ilmoitus. Tieto vanhemmille ilmoituksen tekemisestä, sisällöstä ja lakisääteisestä velvoitteesta tehdä ilmoitus.

Huoli-ilmoituksen voi tehdä täysi-ikäisestä, jonka terveydestä tai hyvinvoinnista herää huoli. Samoin kunnan kotisivuilta ohjeet. Velvoite on moraalinen, ei lakisääteinen.

Huomioi myös nämä:

Tietojen ja kuvien jakamista sos. mediassa tulee harkita huolella, ilman asianomaisen lupaa tietoja tai kuvia toisesta henkilöstä ei saa julkaista. Arkaluonteisia tietoja ei tule julkaista edes luvan kanssa.

Lainsäädännön lisäksi vaitiolovelvoitetta ohjaa myös Protun arvot ja säännöt sekä moraalinen harkinta. Protun toiminnassa luottamus on keskeisessä roolissa vapaaehtoisena toimittaessa.