Amsterdamin julistus 2002

Humanismi on tulosta pitkästä vapaan ajattelun perinteestä, joka on innoittanut monia maailman suuria ajattelijoita ja luovia taiteilijoita ja antanut kasvupohjan itselleen tieteelle.

Nykyaikaisen humanismin perusajatukset ovat seuraavat:

1. Humanismi on eettistä. Se tähdentää yksilön arvoa, omanarvontuntoa ja itsenäisyyttä sekä jokaisen ihmisen oikeutta laajimpaan mahdolliseen vapauteen, joka on sopusoinnussa muiden oikeuksien kanssa. Humanisteilla on velvoite kantaa vastuunsa kaikkia ihmisiä kohtaan mukaan lukien tulevat sukupolvet. Humanistit ovat vakuuttuneita siitä, että moraalisuus on erottamaton osa ihmisyyttä ja perustuu toisten ymmärtämiseen ja huolenpitoon toisista, eikä edellytä ulkoista vakuutusta.
2. Humanismi on järkevää. Humanismi pyrkii käyttämään tiedettä rakentavasti, eikä tuhoa tuottamaan. Humanistit ovat vakuuttuneita, että maailman ongelmien ratkaisut löytyvät pikemmin ihmisen ajattelusta ja toiminnasta kuin jumalallisesta asioihin puuttumisesta. Humanismi puoltaa tieteen ja vapaan tutkimisen menetelmien käyttöä ihmiskunnan hyvinvoinnin ongelmissa. Samalla humanistit uskovat, että inhimillisten arvojen on säädeltävä tieteen ja teknologian käyttöä. Tiede tarjoaa meille keinoja, mutta sen pitää palvella hyvyyttä.
3. Humanismi tukee demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Humanismi korostaa jokaisen ihmisen oikeutta mahdollisimman monipuoliseen kehitykseen. Sen mukaan demokratia ja inhimillisyyden kehitys ovat oikeuksiamme. Demokratian ja ihmisoikeuksien periaatteet soveltuvat monenlaisiin ihmisten välisiin suhteisiin, eivätkä liity ainoastaan poliittisiin järjestelmiin.
4. Humanismi edellyttää, että henkilökohtaiseen vapauteen tulee liittää sosiaalinen vastuu. Humanismi pyrkii rakentamaan maailmaa, jossa vapaa ihminen on vastuussa yhteiskunnalle. Se ymmärtää, että olemme riippuvaisia ja vastuussa luonnosta. Humanismi ei ole sitoutunut uskonkappaleisiin, eikä se edellytä kannattajiltaan minkään opinkappaleiden tunnustamista. Siten humanistinen kasvatus välttää julistamista ja piilovaikuttamista (eng. indoctrination).
5. Humanismi tarjoaa yhden vastauksen siihen, että monet etsivät vaihtoehtoja dogmaattisille uskonnoille. Suuret maailmanuskonnot ilmoittavat perustuvansa yleispätevään ilmoitukseen ja siten monet niistä pyrkivät levittämään maailmankuvaansa koko ihmiskunnalle. Humanismin mukaan luotettava tieto maailmasta ja meistä itsestämme syntyy jatkuvassa kokemusten, arvioinnin ja korjaamisen prosessissa.
6. Humanismi arvostaa taiteellista luovuutta ja mielikuvitusta ja tuntee taiteen mullistavan voiman. Humanismin mukaan niin kirjallisuus, musiikki, kuvataiteet kuin esittävätkin taiteet ovat inhimilliselle kehitykselle ja hyvälle elämälle tärkeitä.
7. Humanismi on elämänkatsomus, joka tavoittelee hyvää elämää kannustamalla meitä eettiseen ja luovaan elämään. Se tarjoaa eettisen ja järkevän keinon tarttua aikamme haasteisiin. Humanismi voi olla kenen tahansa elämäntapa, missä tahansa.

Ensisijainen tehtävämme on saada ihmiset huomaamaan yksinkertaisesti, mitä humanismi kullekin voisi merkitä ja mihin se kutakin haastaa. Käyttämällä hyväksi vapaata tutkimusta, tieteellisen menetelmän voimaa ja luovaa mielikuvitusta rauhan ja myötätunnon hyväksi, luotamme, että voimme edistää vaikeiden ongelmien ratkaisemista. Kutsumme mukaamme kaikki, jotka ovat tästä vakuuttuneita.

IHEU:n kongressi 2002