TK166 Ohjelmanvetotaidot

Ohjelmanvetotaidot

Tavoitteet:
  • Saada valmiuksia ohjelmanvetoon tarkastelemalla erilaisia vetotyylejä
  • Hahmottaa millaiset tekijät voivat vaikuttaa ohjelmanvetotyylin valitsemiseen ja millaiset vetotyylit sopivat mihinkin tilanteeseen
  • Pohtia omaa vetotyyliä
Tämän osion sisältö:
  • Mitä ohjelmanveto tarkoittaa
  • Kuinka pitää ohjelmat kasassa
  • Kuinka osallistaa eri tilanoton omaavia ihmisiä
  • Millaiset tekijät vaikuttaa vetotyylin valitsemiseen
    • Tunnelma, dynamiikka, ajankohta, tavoite, tilanne
  • Esimerkkejä vetotyylien sopivuudesta eri tilanteeseen
  • Reflektoivaa pohdintaa itselle

Mitä tarkoittaa ohjelmanvetotaito?

Ohjelmilla on aina vetäjä, koska ohjelmat eivät synny ja kulje itsestään. Jonkun on edistettävä tietoisesti ja suunnitelmallisesti ohjelman kulkua ja se on ohjelman vetäjä. Ohjelman suunnittelija on luonut tavoitteet ja suunnitellut ohjelman kulun. Vetotaito on sitä, että vetäjä kiinnittää huomiota ohjelman aikana moniin eri asioihin, eikä pelkästään noudata kirjoitettua suunnitelmaa. Vetäjä soveltaa tilanteen mukaan ohjelmaa ja pyrkii tavoittamaan ohjelmalle asetetut tavoitteet.

Vetäjän on huomioitava esimerkiksi 
  • Leiriläisten vireystila ja halukkuus osallistua ohjelmaan
  • Leiriläisten valmius käsitellä aihetta suunnitellulla käsittelytavalla
  • Tunnelma ennen ohjelmaa, sen aikana ja jälkeen
  • Ohjelman aikana nostetut pointit ja fiilikset
  • Vetäjän oma olemus ja toiminta sekä niiden vaikutus leiriläisiin

Ohjelman veto on tietoista ja suunnitelmallista toimintaa, jossa vetäjä edistää aktiivisesti ohjelmaa omalla toiminnallaan ja ohjaa sitä kohti haluttua päämäärää ja tavoitteita. Ohjelmanvetotaito on kaikki taidot ja keinot, joilla ohjelma saadaan toteutettua niin, että ohjelma saavuttaa tavoitteet ja ohjelma on mielekästä, mielenkiintoista, toimivaa sekä tuo leiriläisille positiivisen kokemuksen.

Ohjelmanvetotaidot ja sen teoria

Kannattaa miettiä, miten ryhmän koko, ryhmädynamiikan vaihe, henkilökemiat ja mahdollisesti ikä- ja sukupuolijakauma voivat vaikuttaa vetämistyyliin. Esimerkiksi leiriläisissä voi olla ohjelmissa paljon tilaa ottavia sekä hiljaisempia henkilöitä ja kun ohjelmassa on paljon tilaa ottavia henkilöitä, voi hiljaisemmat jäädä alakynteen vaikka haluaisitkin äänensä kuuluviin. Kaikki eivät myöskään edes halua tuoda mielipiteitään tai ajatuksiaan esille isossa ryhmässä tai ollenkaan. 

Esimerkiksi ryhmäjakoja voi miettiä etukäteen, joka toisinaan voi auttaa ohjelman vetämistä, kun ryhmiin on tasapainotettu toisiaan tukevat keskustelijatyypit. Kannattaako parhaat kaverit laittaa samaan pienryhmään? Tukevatko he toisiaan kannustamalla keskustelemaan, vai herpaantuuko keskittyminen kokonaan? Kannattaako hiljainen keskustelija laittaa samaan ryhmään paljon tilaa vievän kanssa? 

Eri käsittelytavat toimivat erilaisissa tilanteissa. Onko helpompi luoda keskustelua esimerkiksi ensin piirtämällä tai keskustella vierustoverin kanssa, kuin hyppäämällä suoraan aiheeseen? Käsittelytapoja ja niiden sopivuutta eri tilanteisiin esitellään osiossa Käsittelytavat leireillä.

Myös sillä on vaikutusta, missä kohtaa ohjelma leiriä on. Henkilökohtaiset keskustelut voivat lähentää ryhmää ja hölmöt leikit vapauttavat ilmapiiriä, mutta herkimpiä aiheita ei kannata sijoittaa alkuviikkoon, jolloin luottamuksen rakentuminen on vielä kesken. Tunnelma vaikuttaa ohjelmaan, mutta ohjelmanveto vaikuttaa myös tunnelmaan. 

Tunnelma 

Erilaiset vetotyylit sopii erilaisiin tilanteisiin, ohjelmiin ja tavoitteisiin. Esimerkiksi innostava ja energinen vetotyyli voi auttaa leiriläisiä kiinnostumaan aiheesta, ja rauhallinen vetotyyli taas voi luoda syvällistä ja avointa tunnelmaa. Tärkeää tiimissäkin on ottaa huomioon kaikkien erilaiset vetotyylit ja hyödyntää tiimin monipuolisuutta. 

Monet ohjelmat vaativat onnistuakseen tietynlaista tunnelmaa. Esimerkiksi iltaohjelmaa varten olisi hyvä saada porukka jo vähän rauhoittumaan, ja henkilökohtaisista asioista puhuminen voi mennä pahasti metsään, jos vallitsevana tunnelmana on hysteerinen hihitys. Kannattaa kuitenkin miettiä, kumpaa on syytä muuttaa, tunnelmaa vai ohjelmaa. Jos esimerkiksi keskusteluissa on tullut ilmi jokin surullinen asia, täytyy ihmisille antaa aikaa käsitellä sitä ja surra rauhassa eikä väkisin yrittää luoda hilpeää tunnelmaa. Lisäksi voi olla paljon helpompaa ja luontevampaa vaihtaa ohjelman järjestystä syntyvien tunnelmien mukaan, kun yrittää aina luoda juuri sopivanlainen tunnelma. Tiimi voi luoda avointa tunnelmaa paitsi innokkaalla tilanteisiin heittäytymisellään, myös itsensä likoon laittamisella niin, että ilmapiiristä muodostuu “mokaamisvapaa”. Tiimi voi omalla esimerkillään rohkaista leiriläisiä mielipiteiden ilmaisemiseen.

Monien vanhojen protujen mielestä tietyt ohjelmat ja leikit voivat olla keskeinen osa protukulttuuria. Leiriä tehdään kuitenkin leiriläisiä varten, ei tiimiläisiä. Monien vanhojen ohjelmien ja leikkien mielekkyyttä on kyseenalaistettu Protun piirissä ja hyvistä syistä. Leiriläisten turvallisuuden tunne on kaikista tärkein ja menee aina kaikkien leikkien ja perinteiden edelle. Ketään ei siis saa painostaa menemään omalle epämukavuusalueelleen. Tämä koskee myös tiimiläisiä. Tiimiläisten tulee tunnistaa oma valta-asemansa suhteessa leiriläisiin ja huolehtia siitä, ettei painosta osallistumaan edes epäsuorasti.

Oma ohjelmanvetotaito

Vetotyylejä on yhtä monta kuin vetäjiäkin ja pyrkimys on että jokainen löytäisi itselleen sopivan tavan vetää ohjelmaa. Oman ohjelmanvetotyylin yleensä löytää vain kokeilemalla rohkeasti eri tyylejä ja kokemuksen kautta. Oma tyyli vetää ohjelmaa voi myös muuttua tai tyyli voi ollakin vaihtelevaa ja mukautuvaa. Epävarma ohjelmanvetäjä voi pyytää toista tiimiläistä mukaan ohjelmaan tueksi, jolloin hän voi tarvittaessa hypätä vetoavuksi tai olla vain henkisenä tukena. Varma ohjelmanvetäjä taas voi olla tukena ja apuna muille tiimiläisille ja rohkaista epävarmempia. Hyviin ohjelmanvetotaitoihin kuuluu myös se, että jos on yhdessä jonkun kanssa vedettävää ohjelmaa, niin sovitaan etukäteen kuinka sitä halutaan vetää, jotta vältytään ristiriidoilta vetotavassa. Tiimin sisällä jokaisella on oma tyyli vetää ohjelmia ja se on monipuolisuuden vuoksi hyvä. Tiimiläiset voivat oppia toisiltaan ohjelmanvetotaitoja.

Pohdi itseäsi keskustelijana:
  • Mieti tilanteita, jossa olet ollut ryhmässä keskustelemassa. Millainen keskustelija olet? (Tilaa ottava, kuuntelija, vastakysymyksiä esittävä tms)
  • Pyritkö keskusteluissa syvälliseen analyysiin vai käytännönläheisten asioiden käsittelyyn?
  • Onko sinusta helppoa heittäytyä tai olla äänessä? Vai koetko haluavasi enemmän olla tarkkailijan roolissa?
Pohdi kysymystä:

Miten leiriläiset voisi saada innostettua mukaan? Miten luodaan tunnelmaa?

Tähän kysymykseen pääset vastaamaan itsearvioinnissa!