artikkelit

Kannanotto

Jouni Westling ja Niklas Virkkala

Saunakaljakeskustelun johdonmukaisuutta etsimässä

Protussa elää sitkeänä myytti, jonka mukaan järjestön toiminta olisi läpeensä alkoholintonta ja kannustaisi samalla nuoria muodostamaan tavanomaista valveutuneemman suhteen alkoholiin. Tämän myytin vahvuuttaa kuvastaa se, että keväällä kokkien sähköpostilistalla alkanut keskustelu kokkien saunakaljoista tuli osalle hallitusta täytenä yllätyksenä.

Moraalisessa närkästyksessään hallitus päätti huhtikuussa kieltää leiri- ja koulutuskokeilta oikeuden yksittäisiin saunakaljoihin, joita osa kokeista oli tiimiläisten ja leiriläisten silmiltä piilossa silloin tällöin nauttinut (Protu-lehti 2/2008). Päätöstä perusteltiin kokouspöytäkirjan mukaan varsin odotetusti vetoamalla siihen, että Protu on nuorisojärjestö ja siihen, ettei muissakaan Protun tilaisuukissa nautita alkoholia. Ensimmäinen perusteluista pitää toki paikkansa. Kuten kaikki muutkin OPM:n kautta valtionapua saavat nuorisojärjestöt, myös Protu joutuu pitämään virallisella tasolla kiinni päihteettömyydestä. Jälkimmäisen perustelun totuusarvo onkin sitten varsin kyseenalainen.

Protun suhde alkoholiin on aina ollut jokseenkin tekopyhä ja tätä korostaa erityisesti huhtikuinen farssi. Ensinnäkin hallitus puuttui jostain syystä ainoastaan kokkien saunakaljaan, kun keskustelu järjestön yleisestä linjasta alkoholin suhteen, mikä oli myös tarkoitus käydä, siirrettiin seuraavaan kokoukseen. Voiko parempaa oppikirjaesimerkkiä huonosta päätöksenteosta enää olla? Aluksi käsitellään erikoistapausta ja vasta sitten pohditaan millainen yleinen linja voisi olla ymmärtämättä, että erikoistapauksen kohdalla linjauksen tekeminen määrittää jo yleisemmän keskustelun lopputulosta. Yleinen keskustelu lykättiin hamaan tulevaisuuteen ja ehkä unohdetaan kokonaan kesän jälkeen. Hallituksen näkökulmasta on siis tärkeää, että leiriesitteeseen voidaan kirjoittaa leirien olevan täysin alkoholittomia, muulla ei tunnu olevan niin väliä.

Koko päätöstä voi syystäkin pitää pelkkänä hurskasteluna hallituksen suunnalta, kun ajattelee kuinka paljon Protussa on juotu ja juodaan edelleen. Rekryjen risteilyt ja matkat, jaostojen virkistäytymiset, kv-toiminta, Nufitin kokoukset ja itse tapahtuma, työryhmien ja jaosten kokoukset jatkoineen, Allianssin risteilyt jne. Näitä tilaisuuksia yhdistää se, että niissä laseja ovat kallistaneet ja kallistavat jaostojen ja hallituksen jäsenet, myös ala-ikäisinä. Miksi näissä yhteyksissä tapahtuvaa tissuttelua ei haluta kieltää tai edes puuttua siihen, mutta kokkien toimintaa ollaan kyllä valmiita palauttamaan vastaamaan haluttua julkisuuskuvaa eli alkoholittomuuden mantraa?

Takaperin puuhun

Saunakaljakiellon ainut ongelma ei ole sen täydellinen ristiriitaisuus järjestön muun todellisuuden kanssa, vaan myös se miten itse päätös viimekädessä syntyi. Kokkien kantaa toki kysyttiin, mutta ilmaistuja mielipiteitä ei annettu hallituksen jäsenten nähtäviksi. Ennen kokousta kokkien suunnalta esitettiin toistuvasti pyyntö, että päätös perusteltaisiin kunnolla, mutta lopulta tiimiläisille ja kokeille välitettiin vain laadittu toimintaohje.

Kukaan yhdistyksen hallituksesta ei siis ole vaivautunut perustelemaan kokeille miksi saunakaljojen juominen kiellettiin samalla, kun alkoholin juomista muussa yhdistyksen toiminnassa katsotaan läpi sormien. Tällaisen perustelun esittämistä voisi pitää nykytilanteessa itsestään selvänä ja kestävän päätöksenteon tunnusmerkkinä.

Perusteluiden poissaolo voi toki johtua myös siitä, etteivät ne ole riittävän kestäviä ja hallitus pelkää saavansa kokeilta argumentatiivisesti turpaansa. Tältä johtopäätökseltä ei voi välttyä, kun ajattelee, että kokouksessa paikalla ollut Protu-aktiivi Otto Köngäs luonnehtii päätökseen johtanutta keskustelua pöyristyttävän huonoksi argumentaatiotilanteeksi, joka perustui enemmän yksinkertaistuksiin ja vahvoihin tunnereaktioihin kuin asian eri puolien analyyttiseen tarkasteluun.

Hallituksen kokouspöytäkirjaan kirjatut perustelut vakuuttavatkin luultavasti lähinnä lukutaidottomia. Yksi keskeinen ja sinänsä hyvä argumentti kokkien saunakaljojen kieltämisessä oli esimerkiksi se, että osalla leiriläisistä saattaa olla hyvin henkilökohtaisia kokemuksia alkoholinkäytön haitoista esimerkiksi vanhempien alkoholismin kautta ja siksi heidän ei pitäisi joutua törmäämään alkoholiin leirillä. Emme voisi olla enempää samaa mieltä, mutta miksi ihmeessä Protun työvaliokunta päätti alkuvuodesta, että leiriläisille saa juottaa alkoholitonta olutta ruokajuomana? On päivän selvää, että alkoholittomankin kaljan juonti tuo osalle leiriläisistä hyvin negatiivisia kokemuksia mieleen. Missä siis johdomukaisuus?

Kokkeina emme ymmärrä, miten kokin saunakalja haittaa leirin yhtenäisyyttä. "Koska kenenkään ei ole absoluuttinen pakko juoda, ei kukaan myöskään saa juoda" tuntuu muodostuneen päteväksi perusteeksi kokouksessa. Protun toiminnassa tulee sääli kyllä aina olemaan osallistujia, jotka sääntöjen sisällöstä huolimatta käyttävät liikaa päihteitä. Nyt tehty päätös ei ehkäise heidän käytöstään, mutta vaikeuttaa kokkien elämää.

Hallitus ehkä kuvittelee, että on olemassa vain kaksi mahdollista päihdepolitiikkaa; laissez fair tai täyskielto. Nämä molemmat kuvastavat sanoinkuvaamattoman typerää suhdetta alkoholiin ja ovat osittain juuri suomalaisen alkoholikulttuurin taustalla piilevien ongelmien ydin. Jos jatkossa yksittäisen saunakaljan nauttimisesta kiinni jäävää kokkia uhkaa savustaminen ulos hänelle tärkeästä nuorisotyöstä, niin oletamme, että hallitus suhtautuu samalla ankaruudella jaostoihin ja kohdistaa siis vainonsa koko järjestöön.

Kirjoittajat ovat kokannet, ohjanneet ja istuneet
hallituksessa sekä jaostoissa liian pitkään, liian selvinä

Takaisin hakemistoon