TK462 Keskustelunveto

Keskustelunveto (syventävä)

Tavoitteet

• Saada uusia keinoja keskustelunvetoon valmistautumiseen ja vetämiseen
• Pohtia syvemmin keskustelun merkitystä protuleirillä
• Saada ideoita epätasapainoisen dynamiikan omaavan keskustelutilanteen tasapainottamiseen
• Tiedostaa taustatyön ja lähdekritiikin merkitys keskustelun suunnittelussa
• Saada keinoja ohjata keskustelua suotuisimmille urille, jos se lähtee lapasesta

Sisällöt

• Millainen keskustelunvetäjä on itse
• Valmiiksi valittujen pienryhmien merkitys keskustelujen hedelmällisyyteen
• Keskusteluissa voi olla toiminallisuutta
• Tilananto keskusteluissa on tärkeää

Keskustelunvedon teorian kertaus

On hyvä paneutua keskustelujen suunnitteluun, koska suunnitelma, pohjamateriaali tai ajatuksellinen pohjatyö, tai niiden puuttuminen vaikuttaa keskusteluun. Keskustelun suunnittelussa on tärkeää luoda selkeä aloitus ja lopetus omalle keskustelulle. Keskustelun vetäminenkin tarvitsee suunnittelua ja tavoitteita on syytä hyödyntää sen suunnittelussa. Tavoitteellinen suunnittelu auttaa punaisen langan luomisessa keskusteluun, tavoitteita hyödyntämällä tiedät mikä on keskustelun tarkoitus sekä osaat arvioida keskustelun onnistumista. 

Kysymysten esittäminen, omien kokemuksien ja mielipiteiden kertominen sekä aktiivinen kuuntelu ovat vetäjän tärkeitä työkaluja. Omien mielipiteiden esittämisen suhteen täytyy käyttää harkintaa, sillä niiden tarkoitus on rohkaista muitakin kertomaan omista ajatuksistaan, ei suinkaan ohjaamaan keskustelua haluttuun lopputulemaan!

Keskustelunvetäjällä on hyvä olla kikkoja, joilla saa tasattua tilankäyttöä ja annettua kaikille osallistujille mahdollisuuksia olla äänessä. 

Eri tapoja edistää keskustelua

• Ringit
• Pehmolelut
• Väittämät
• Omien ajatusten / mielipiteiden kertominen
• Suorat kysymykset keskustelijoille
• Äänestykset
• Elein ja ilmein kannustaminen

Keskustelunvedon syventäminen

Keskustelun vetäjä huolehtii, että jokaisella on tilaa kertoa omista kokemuksistaan, näkemyksistään ja ajatuksistaan. Vetäjänä näytät esimerkkiä, miten keskustelussa puhutaan. Keskusteluun on hyvä saada kaikki virittymään. Virittäytyminen mahdollistaa tasa-arvoisen ja luottamuksellisen ilmapiirin. Virittäytymisessä siirretään huomio muista asioista tähän hetkeen – tilaan, toisiin ihmisiin ja käsiteltävään aiheeseen.

Kiinnittämällä huomiota eri puheenvuorojen välisiin yhteyksiin vetäjä saa keskustelusta yhtenäisemmän ja sujuvamman. Vetäjä auttaa pitämään keskustelun arkikielisenä, ja pyytää avaamaan vaikeat termit, joita kaikki eivät välttämättä ymmärrä. Voit auttaa tuomaan esiin näkökulmia, joita ei ensimmäisenä kaikki huomaa ja auttaa tutkimaan eri näkökulmien yhteyksiä. Esittämällä avoimia kysymyksiä, saa paremmin pohdintaa aikaiseksi, kuin esittämällä kysymyksiä, joihin on selkeä kyllä/ei-vastaus.

Joskus keskustelu etenee, kuin itsestään. Keskustelunveto ei tietenkään aina mene suunnitellusti ja joskus alkaa rönsyilemään tai aiheesta syntyy monia erilaisia ajatuksia. Kun keskustelussa on tuotu esiin useampia aiheita, eikä tiedä mihin syventyisi, voi leiriläisten kanssa pohtia yhdessä, mihin niistä syvennytään. Joskus keskustelun lomasta löytyy mielenkiintoinen pointti, johon halutaan keskittyä. Jos taas keskustelu alkaa mennä ohi aiheen, voi kohteliaasti ohjata keskustelua uudestaan oikeaan suuntaan sanomalla “Tämä on mielenkiintoinen ajatus ja tätä voidaan pohtia myöhemmin, mutta palataan nyt tämän keskustelun aiheeseen”. 

Vetäjänä vaaditaan joskus joustavuutta keskustelun vetoon ja jopa improvisointia. Tällainen kehittyy myös kokemuksen myötä. Jos on vaikea joustaa keskusteluissa, niin yksi keino on esittää johonkin pointtiin vastakysymys tai todeta “Tämä oli mielenkiintoinen pointti. Tuleeko muilla tähän mieleen lisää ajatuksia?”. 

Keskusteluissa voi käyttää pohja-aineistoa tukemaan suunnittelua. Leiriohjelmaa suunniteltaessa onkin suotavaa hyödyntää monista eri lähteistä kerättyä taustatietoa. On hyvä kuitenkin muistaa lähdekritiikki ja suhtautua kriittisesti erilaisista lähteistä tulevaan tietoon.

Yllättäen keskustelun vetäjäksi?

Joskus leireillä voi tulla tilanne, että joutuu vetämään keskustelun ilman suunnitelmaa, esimerkiksi toisen tiimiläisen sairastuessa. Ilman suunnitelmaa vetäminen voi olla joillekin haastavampaa, kuin toisille. Jokaisella on kuitenkin erilainen tapa vetää keskustelua. 

Keinoja avuksi ilman suunnitelmaa vetämiseen voi olla esimerkiksi:

• Perehdy keskustelun tavoitteisiin, sillä niiden avulla saat jo itse ajatuksia aiheesta ja tarkoituksesta
• Tuo omia pohdintoja esille alustaaksesi keskustelua
• Pyydä toista tiimiläistä mukaan keskusteluun osallistujaksi tueksi
• Joissain leiriporukoissa voi toimia se, että tuo avoimesti leiriläisille esille keskustelun aiheen ja tavoitteet, ja siten herättää keskustelua leiriläisten kanssa

Erilaiset haasteet keskusteluissa

Miten taas kiinnittää huomiota keskustelijoiden keskinäiseen dynamiikkaan ja hioa sitä? Monesti leireillä dynamiikka luo omia haasteita keskusteluihin. Esimerkiksi klikit voivat vaikuttaa keskusteluun epäedullisesti, jos klikki keskittyy omiin asioihinsa eikä keskusteluun. Joku taas voi olla arka ison ryhmän keskusteluissa ja saa rohkaisevaa tukea kaveriltaan ollessaan samassa pienryhmässä keskustelemassa. Ryhmäkokoja ja -jakoja miettimällä voi hioa dynamiikkaa. Keskustelun dynamiikkaan voi vaikuttaa myös keskustelutavalla, kuten keskustelemalla mahautuen tai kasvot ringistä poispäin. Erilaisia keinoja voi kokeilla erilaisiin tilanteisiin. Kokemuksen myötä oppii parhaiten.

Joskus keskusteluissa yksi tai useampi osallistuja voi dominoida keskustelua. Vetäjänä voit rajoittaa puheenvuorojen määrää ja pituutta perustelemalla tätä keskustelun tasa-arvoisuuden turvaamisen näkökulmasta. Jos joku keskustelijoista dominoi, puutu tähän mahdollisimman nopeasti, kiitä häntä omien näkemystensä tuomisesta keskusteluun ja sano, että haluat kuulla seuraavaksi muiden näkemyksiä. Jos dominoiva henkilö pyytää jatkuvasti puheenvuoroa, voit pyytää häntä odottamaan ja antamaan tilaa muille hetkeksi. Jos ilmiö on toistuva, voi tästä keskustella leiriläisen kanssa vapaa-ajalla ja kannustaa antamaan tilaa muille, ennen omien ajatusten tuomista esille. Tarkoitus ei ole kuitenkaan hiljentää leiriläistä, vaan tuoda keskusteluihin jokaiselle mahdollisuus tuoda näkemyksensä esille.

Jos olet vetänyt keskusteluja aikaisemmin, olet ehkä huomannut joissain keskusteluissa olevan jäistä. Jäisyyttä voi rikkoa jollain alustuksella keskusteluun, kuten omalla kokemuksella, hauskalla artikkelilla tai biisillä. Jäisyyttä voi rikkoa myös omalla olemuksellaan. Tunnelman nostattaminen innostuneeksi rikkoo jäätä. Jäisyyttä voi vähentää esimerkiksi aloittaa pareittain aiheesta keskustelemalla, jonka jälkeen jokainen pari tuo ajatuksensa esille.